Epävarmuus kuitenkin vaivaa edelleen. Varsinkin teollisuudessa irtisanomis- ja lomautusuhkia kokevia on edellistä vuotta enemmän. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 2009 työolobarometrin ennakkotiedoista, jotka julkistettiin 14.12.2009 Helsingissä.

- Odotusten positiivisuus on hieman yllättävää. Se taustalla saattaa olla monia tekijöitä. Toisaalta ihmiset ehkä näkevät jo talouden kääntymisen. Onhan kuluttajienkin luottamus pysynyt hyvällä tasolla. Erityisen tärkeä on huomata, että työpaikka, jossa viihdytään, on usein myös taloudellisesti kannattava, sanoi työministeri Anni Sinnemäki julkistamistilaisuudessa.

Kolmannes palkansaajista arvioi taantuman aiheuttavan suuria vaurioita omalla työpaikallaan ja vain noin joka kymmenes arvioi työpaikkansa selviävän täysin vaurioitta. Henkilöstön vähennyksiä on ollut useamman kuin joka kolmannen palkansaajan työpaikalla. Teollisuudessa tilanne on ollut huomattavasti muita sektoreita huonompi. Siellä niiden työpaikkojen osuus, joilla on ollut lomautuksia, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yli kolminkertaiseksi. Irtisanomiset, avoimien työpaikkojen täyttämättä jättämiset ja määräaikaisuuksien jatkamatta jättämiset kaksinkertaistuivat.

Nuorten luottamus ammattitaitoa vastaavan työn löytymiseen on heikentynyt muita enemmän. Toisaalta irtisanomista tulevan vuoden aikana pelkäävien määrä on kaksinkertaistunut yli 54-vuotiailla.*

Vuoden aikana yt-neuvotteluja käytiin joka neljännen työntekijän työpaikalla. Noin 60 prosenttia neuvotteluista johti alkuperäisten irtisanomisanomisten tai lomautusten vähenemiseen. Vähentämiskeinoina käytettiin siirtoja, koulutukseen ohjaamista ja työaikojen lyhentämistä. Myös lomarahoja pakotettiin vaihtamaan vapaaksi. Vuokratyötä on käytetty paljon myös omaa henkilöstöä vähentäneillä työpaikoilla.

Työolojen kehitys yllättävän myönteistä
Työolobarometrin tiedot kertovat kuitenkin taantuman sekoittanen työpaikkojen arkea vähemmän kuin voisi odottaa. Palkansaajien työllisyyttä ja oman työpaikan taloutta koskevat odotukset ovat kääntyneet vuoden 2009 aikana hyvin positiivisiksi. Teollisuudessa työskentelevistä viisinkertainen määrä (45 %) edelliseen vuoteen verrattuna odottaa yleisen työllisyystilanteen paranevan tulevan vuoden aikana. Työllisyyden huononemistakin odottavien osuus puolittui 49 prosentista 23 prosenttiin. Samansuuntainen muutos on nähtävissä kaikilla sektoreilla. Kunnat ovat ainoa sektori, jossa heikkenevää työllisyyskehitystä odottavia on hieman enemmän kuin työllisyyden paranemiseen uskovia.

Työolot ja työelämän laatu ovat hieman huonontuneet vuoden aikana. Vuosi sitten työelämän laadun arvosanaksi tuli 8,01. Nyt se on 7,93 kouluarvosanana ilmaistuna. Syy alenemiseen on työpaikan varmuuden heikentyminen.

Taantuma ei näytä hävittävän työnteon mielekkyyttä. Vastoin odotuksia työnteon mielekkyyttä epäileviä on viime vuotta vähemmän. Yksi selitys suunnan muutokselle voisi olla taloudellisen tilan vakavuus tällä hetkellä. Palkansaajat ottavat tilanteen tosissaan ja aikaisempaa harvemman mielestä kysymys on lyhytjännitteisestä taloudellisesta pelistä.

Talouden ja työolojen yhteys vahvistuu taantuman aikana
Työpaikat, joiden omat toimintatavat ovat olleet kunnossa, ovat pärjänneet muita paremmin. Toisaalta, jos toimintatavat ja työelämän laatu ovat olleet huonolla tolalla, myös talouden ongelmat ovat kärjistyneet. Yhteys on selvästi voimistunut vuoden aikana.

Kun työolot ovat kunnossa, työssä jaksetaan ja myös poislähtöä harkitaan pitempään. Useilla työpaikan keskinäistä avoimuutta ja vuorovaikutussuhteita sekä johtamistapaa kuvaavilla tekijöillä on yhteys työssä jatkamiseen. Työntekijöiden kannustaminen uusiin asioihin ja uusien asioiden oppiminen, työpaikan hyvät vuorovaikutussuhteet ja keskinäinen avoimuus sekä esimiehen hyvä johtamistapa vaikuttavat selvästi positiivisesti siihen, että työntekijät jaksavat terveyden puolesta jatkaa kahden vuoden kuluttua.

Myös aikaisempaa useampi ikääntynyt arvioi jaksavansa terveytensä puolesta nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua. Taustalla voi olla ylitöiden ja työn rasittavuuden väheneminen ja mahdollisuus aiempaa paremmin osallistua oman työpaikan kehittämiseen.

Työolot eivät muutu samalla tavalla kaikilla sektoreilla
Työelämän muutokset eri sektoreilla ovat erilaisia. Vuoden 2009 aikana teollisuudessa lähes kaikki huonoon suuntaan muuttuneet toimintatavat liittyivät taantumaan. Työpaikan varmuus heikkeni, tasapuolisuus oli koetuksella ja työn henkinen rasittavuus kasvoi. Teollisuudessa myönteiseen suuntaan muuttuneita asioita oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin kielteisiä. Henkilöstö suhtautui töiden organisointiin aikaisempaa myönteisemmin, asioista keskusteltiin avoimesti ja uudistuksiin tai muutoksiin kannustettiin.

Yksityisellä palvelusektorilla huonoon suuntaan muuttuneita asioita on enemmän kuin teollisuudessa. Monet niistä liittyivät vuorovaikutuksen avoimuuteen, tasapuolisuuden puutteeseen ja epävarmuuden lisääntymiseen. Myönteiset piirteet koskivat töiden organisointia ja työpaikkojen uudistumista. Henkilöstön ehdotuksiin suhtauduttiin aikaisempaa rakentavammin.

Kuntasektorilla myönteisimmät asiat liittyvät työpaikan varmuuden lisääntymiseen. Myös johdon ja henkilöstön suhteet ovat parantuneet. Hieman edellistä vuotta useammin pidetään töiden organisointia hyvänä.

Valtion henkilöstön arviot työpaikkojensa toimintatapojen muutoksista ovat hieman muita sektoreita kielteisempiä. Positiivisin muutos liittyy työsuhteen varmuuteen. Kielteiseen suuntaan muuttuneita asioita on paljon. Tällaisia ovat henkilöstön määrä suhteessa työtehtäviin, oppimis- ja uusien asioiden kokeilumahdollisuudet ja keskustelua vaativien asioiden jääminen piiloon.