ICT-alan pk-yritykset kärsivät talouskriisistä huolimatta osaajapulasta. Suomalaisomisteisissa pk-yrityksissä keskeinen kasvun este on osaavien projektijohtajien, ohjelmoijien ja myyjien puute. Tiedot käyvät ilmi tieto- ja viestintäteknologia-alan pk-yritysten johtajille suunnatusta selvityksestä, jonka toteutti Tietoalat STTK.
Pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä selvittäneeseen kyselyyn vastasi kaikkiaan 87 yritysjohtajaa eri puolilta maata. Yrityksistä Uudenmaan läänissä sijaitsee 58 %, Länsi-Suomen läänissä 30 %, Itä-Suomen läänissä 7 % ja Oulun ja Lapin läänissä 5 %.
Puhtaasti kotimaisessa omistuksessa oli 62 % yrityksistä, muut olivat ulkomaisomisteisia tai sekä koti- että ulkomaisessa omistuksessa. Yrityksistä 61 %:ssa henkilöstön koko on 50 tai alle.
Tietoalat STTK:n puheenjohtajan Tapio Huttulan mukaan ICT-ala kärsi 2000-luvun syöksystä niin pahasti, että yrityksillä on edelleen huutava pula osaavasta työvoimasta. Tällä hetkellä myöskään alan oppilaitokset eivät tahdo saada riittävästi opiskelijoita.
- Tässä taloustilanteessa, kun isot ICT-alan yritykset irtisanovat väkeä, irtisanotuille olisikin löydettävä nopeita reittejä sijoittua pk-yrityksiin ja viedä sinne omaa osaamistaan hyödynnettäväksi, Huttula painottaa.
Kasvuhalu lisääntyy vahvasti koon myötä
Selvityksessä kartoitettiin pk-yritysten halukkuutta kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä niiden esteitä. Kyselyn mukaan kasvuhalu paranee yrityksissä radikaalisti, kun yrityksen koko ylittää 25-30 työntekijää. Kasvukeinoiksi yritykset näkevät mm. uudet ohjelmistotuotteet, myynnin ja markkinoinnin lisäyksen sekä verkottumisen.
- Alan työllisyystilanteen vahvistamiseksi pk-yrityksiä on autettava kasvamaan tuo kriittisen pisteen yli. Sen jälkeen tarve kasvaa ja kehittyä edelleen syntyy sisältäpäin, sanoo Tapio Huttula.
Osaamisvaje on alan yrityksissä keskeinen kasvun este: tarvetta on osaavasta myyntihenkilöstöstä (46 %), projektijohdosta (36 %) sekä koodarihenkilöstöstä (24 %). Kasvuhakuisissa ja -kykyisissä yrityksissä tilanne on vielä heikompi.
Kasvuhakuisissa tai jo kasvaneissa sekä kotimaisomisteisissa yrityksissä kasvukeinot liittyvät ICT-konsultointiin, sähköiseen kaupankäyntiin ja internetiin sekä internet- ja mobiiliratkaisuihin.
Kasvuohjelma valmisteilla
Huttulan mukaan ICT-ala voisi oikeanlaisten tukitoimien avulla työllistää paremmin taantumankin aikana. Keinona voisi olla mm. ohjelmistotuotannon tehostaminen synnyttämällä pooleja, joille pk-yritykset voisivat tehdä ohjelmistopilotteja. Lisäksi voitaisiin luoda markkinointitukirahoitusta ohjelmistoyrityksen kansainvälistymisen tueksi ja kv-partnerien hakemiseksi. Pörssiin voitaisiin toteuttaa kasvuyritysten osakemarkkinat tukemaan riskirahan saamista alan pk-yrityksille.
Myös oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta ICT-alan koulutusohjelmat ja sitä kautta valmistuvien osaaminen saataisiin paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.
Suuri osa (75 %) selvitykseen vastanneista suomalaisomisteisista yrityksistä pitää ICT-alan ja alan pk-yritysten painoarvoa Suomen elinkeinopolitiikassa korkeintaan tyydyttävänä.
- Tietoalat STTK on valmistelemassa kyselyssä esiin tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta pk-yritysten kasvuohjelmaa, jolla vahvistetaan alan työllisyyttä sekä menestymistä Suomessa ja ulkomailla myös tulevaisuudessa, kertoo Tapio Huttula.
Tietoalat STTK:n muodostavat ne STTK:laiset liitot, joihin kuuluu ICT-alalla työskenteleviä ja joilla on alan työehtosopimuksia. Tällä hetkellä Tietoalat STTK:n toiminnassa on mukana kahdeksan STTK:laista liittoa: Ammattiliitto Suora, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Mediaunioni MDU, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Toimihenkilöunioni TU ja Vakuutusväen Liitto VvL. Liittojen sopimusten piiriin kuuluu noin 60 000 ICT-alan toimihenkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta edustaa lähes 650 000 toimihenkilöä.