Koulutus- ja työvoimatarpeiden määrällisellä ennakoinnilla pyritään varmistamaan tarvittavan työvoiman saatavuus tulevina vuosina. Koulutuksen päälinjoista päätetään valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa, jossa asetetaan ennakointiin pohjautuen koulutuksen aloittajatavoitteet koulutusasteittain.

Ennakointitoiminnan merkitys on väestörakenteen muutosten vuoksi korostunut ja siihen kohdistuu entistä suurempia odotuksia. Nuorten ammatillisen koulutuksen ennakointia, mitoitusta ja kohdentamista koskeva säädösperusta on kuitenkin suppea ja tulkinnanvarainen. Kehittämissuunnitelman koulutusmäärätiedot ovat jääneet irrallisiksi hallituksen kehyspäätöksestä ja siihen sisältyvästä peruspalveluohjelmasta. Suunnitelman ohjausvaikutus on siten jäänyt heikoksi. Mikäli suunnitelmalla halutaan olevan merkittävä tehtävä, sen asemaa tulisi vahvistaa.

Koulutusennakoinnin vahvistamiseksi tulisi valtioneuvostotasolla kehittää koulutuksen ennakointistrategia, jossa määriteltäisiin toiminnan tavoitteet, aikataulut ja hallinto. Kehittämissuunnitelma tulisi kytkeä ja koordinoida muihin koulutusta käsitteleviin ohjelmiin sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Nykyisellään riskinä on, että eri ohjelmat ohjaavat toimintoja ristiriitaisiin suuntiin ja että kehittämissuunnitelmaa varten tehtävä laaja ennakointi- ja mitoitustyö jää hyödyntämättä. Tuotettua ennakointitietoa ei välttämättä sovelleta parhaalla mahdollisella tavalla ja esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta saattaa jäädä liian pieneksi suhteessa työvoiman kysyntään.

Myös kehittämissuunnitelmassa itsessään on terävöittämistä. Aloittajatavoiteluvut jäävät suunnitelmassa läpinäkymättömiksi ja niiden perustelut suppeiksi. Kehittämissuunnitelma ei anna tietoa siitä, miten toimintaa tulisi koordinoida valtakunnallisesti ja alueellisesti, eikä siinä käsitellä juurikaan ennakointitoiminnan kehittämistä. Aloittajatavoitteiden toteutumista tulisi seurata, jotta saataisiin selville, miten koulutuksen ennakointitoiminnassa on onnistuttu. Nykyisin tällaista seurantaa ei juuri tehdä.

Tarkastuksessa selvitettiin, miten nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen vastaavat työelämän tarpeisiin. Valtion vuoden 2008 talousarviossa ammatillisen koulutuksen määräraha on 600 240 000 euroa, josta valtionosuus ja avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin on noin 94 prosenttia.