Sukupolvenvaihdos työmarkkinoilla jatkuu. Työelämään tulevat nuoret ovat paremmin ja usein myös teoreettisemmin koulutettuja kuin eläkkeelle siirtyvät konkarit.

- Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, kun työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin uusia tulee. Tämä merkitsee, että tehtyjen työtuntien määrä ei enää kasva. Tuottavuuden kasvuun kohdistuu kovia paineita, mutta ainoastaan tuottavuutta parantamalla saadaan aikaan taloudellista kasvua, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Mäenpään mukaan osaaminen ja koulutus ovat jatkossa yhä keskeisempiä tuotannon tekijöitä.

- Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu. Tällöin kouluttautuminen, pätevöityminen ja ammatin vaihtaminen ovat arkea suurimmalle osalle työvoimaa. Tämä puolestaan edellyttää joustavuutta ja reagointiherkkyyttä koulutusjärjestelmiltä ja työvoimapalveluilta. Esimerkiksi työttömyysuhan alla oleva tarvitsee opiskelupaikkansa nopeasti. Vain silloin muutosturva on toimivaa.

Rakennemuutoksen hallinta on STTK:n mielestä Suomelle kohtalon kysymys.
- Olemme esittäneet kansallista globalisaatiorahastoa elvyttämään rakennemuutospaikkakuntien elinkeinorakennetta. Tämä tekisi yritysten yhteiskuntavastuupuheista totta. Valmiutta edetä asiassa näyttäisi olevan, tästä esimerkkinä on Kemiran yt-menettelyissä sovittu koulutusrahasto.

Työpaikoilla on yhteistoiminnassa laadittava henkilöstösuunnitelmat ja osaamiskartoitukset, joiden pohjalta jokaiselle työntekijälle rakennetaan tavoitteellinen koulutussuunnitelma.

- Johtamisjärjestelmät, esimiesten osaaminen ja yhteistoiminnallinen kulttuuri luovat pohjan osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle, Mäenpää uskoo.

STTK esittää osaamisen ja koulutuksen puitesopimusta
Jäsenkyselyn perusteella 55 prosenttia STTK:laisista osallistuu työnantajan järjestämään koulutukseen.

- Toisin päin: lähes puolet jäsenistämme on henkilöstökoulutuksen ulkopuolella. Nopeasti muuttuvassa työelämässä luku on hätkähdyttävän korkea, Mikko Mäenpää arvioi.

Tulevaisuudessa aikuiset kouluttautuvat pääasiassa työn ohessa ja työtä tehden. Ajan puute näyttäisi olevan keskeinen este koulutukseen osallistumiselle.

- STTK esittää työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa osaamisen ja koulutuksen puitesopimusta, jonka pohjalta liitot neuvottelevat kouluttautumisen edellytyksistä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Kyse on muun muassa työaikajärjestelyistä, koulutusajan palkallisuudesta ja henkilöstön pääsystä koulutukseen. Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hakeneista, peruskoulun päättäneistä nuorista 15 prosenttia jäi vaille opiskelupaikkaa.

- Peruskoulun päättäville on luotava koulutustakuu. On mahdotonta hyväksyä, että toisaalla on aloituspaikkoja tyhjänä ja toisaalla jono opiskelemaan työvoimapulasta kärsiville aloille. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei riitä siihen, että kaikki koulutukseen hakeutuvat nuoret saavat opiskelupaikan.

Aikuiskoulutuksessa on siirryttävä tutkintokeskeisyydestä osaamisen korostamiseen.
- Muodollisen pätevyyden rinnalla työelämässä korostuu kokemuksen ja osaamisen luoma pätevyys. Ammattikorkeakoulujen on rakennettava kumppanuuksia ja yhteistyötä työpaikkojen kanssa. Näin ne olisivat konkreettisesti ratkomassa kohtaanto-ongelmia alueillaan. Myös yliopistojen on otettava vastuuta täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Tämä on huomioitava yliopistolain uudistamisessa.