Suomen 310 000 yrityksestä alle viiden henkilön yrityksiä on peräti 272 000. Pienissä yrityksissä toimivan työterveyshuollon merkitys korostuu: jos yrityksessä on alle kymmenen työntekijää, työsuojeluvaltuutettua ei tarvitse valita.

– Pk-yritys tarvitsee työterveyshuoltoa myös työturvallisuuden näkökulmasta. Työterveyshuolto voi olla yrityksen ainoa työturvallisuusosaaja, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Pirkko Mäkinen uusimmassa Telma-lehdessä.

Lakisääteinen työterveyshuolto pitää sisällään vain ennalta ehkäisevän terveydenhoidon, ja se on pakollinen kaikille työnantajille. Sairaanhoidon järjestäminen taas on vapaaehtoista. Näiden asioiden sekoittaminen heijastuu välillä myös työterveyspalvelujen hankkimiseen. Moni pieni yritys on pitkälti sen varassa, mitä työterveyshuoltopalvelujen tuottajat heille tarjoavat.

Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja Leila Rautjärvi vertaa tilannetta esimerkiksi tietokoneen ostamiseen. – Molemmissa tapauksissa ostaja on riippuvainen myyjän ammattitaidosta ja kyvystä ymmärtää ja kuunnella ostajan tarpeita, koska itse asia ei välttämättä ole maallikolle selvä.

Paitsi työterveysasioihin, Telma tutustuu tuoreimmassa numerossaan elintarviketeollisuuden työturvallisuuteen, kynttiläpajaan Porvoossa ja puukkotehtaan hiljaiseen tietoon Rovaniemellä. Entinen olympiatason taitoluistelija Petri Kokko kertoo, kuinka hänestä tuli hakukonejätti Googlen Suomen maajohtaja, ja kolumnisti, radiotoimittaja Olga Ketonen ihmettelee, haluaako hän olla työelämän puuma vai susi.

Telma on Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Lehden kohderyhmää ovat muun muassa työsuojelu- ja luottamushenkilöstö, työterveyden ammattilaiset, esimiehet, työelämätutkijat sekä viestinnän ammattilaiset. Telman levikki on 110 000 kappaletta, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa Alma Media Lehdentekijät.