87 prosenttia tutkimukseen vastanneista organisaatioista kertoi lähettävänsä laskuja, mutta vielä toistaiseksi vain joka neljännellä taholla oli valmius sähköiseen laskutukseen.

- Pienet ja keskisuuret yritykset ovat selvästi kiinnostuneita sähköiseen laskutukseen siirtymisestä, mutta toistaiseksi yleistyminen on edennyt verkkaisesti. Siirtymistä uuteen motivoivat ympäristöystävällisyys, laskunkäsittelyn nopeutuminen, asiakaspalvelun parantaminen ja helppous, kertoo johtaja Miikka Savolainen Itellasta.

Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia uskoo vahvasti paperiviestinnän vähenevän ja sähköisen lisääntyvän. Toisaalta noin neljännes vastanneista ei usko paperiviestinnän merkittävästi vähenevän. Sähköiseen asiointiin siirtymiseen kannustavat etenkin kustannussäästöt, asiakaspalvelun parantaminen helppous ja kehityksessä mukana pysyminen.

- Suuryritykset ovat jo pitkällä sähköistymisessä ja on selvää, että pienet ja keskisuuret yritykset, kunnat ja järjestöt seuraavat perässä. Heille porkkanana toimivat etenkin helppous, nopeus ja kustannussäästöt. Keppinä toimii sitten se, että asiakkaatkin haluavat valita itse, hoitavatko asioitaan sähköisesti vai jollain muulla tavoin, Savolainen toteaa.

Itellan aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisista 11 prosenttia hoitaa netissä asioitaan päivittäin, esimerkiksi tekee erilaisia tilauksia, ajanvarauksia, täyttää lomakkeita tai maksaa laskuja. Jos sähköisesti asioivien joukkoon lasketaan ne, jotka hoitavat asioitaan muutaman kerran viikossa, niin 35 prosenttia suomalaisista asioi netissä sähköisesti jo nyt, tavalla tai toisella.

Paperikirjeitä perustellaan asiakkaiden iällä ja tietotekniikkataidoilla
Suhteessa kokonaiskirjemäärään vähäisintä sähköisten laskujen käyttö on terveydenhuoltoalalla, pienissä rahoitusalan yrityksissä sekä järjestöissä.

- Paperikirjeiden ja -laskujen käyttöä perusteltiin muun muassa vetoamalla siihen, ettei kaikilla asiakkailla ole mahdollisuutta sähköisten viestien vastaanottamiseen esimerkiksi iän tai tietotekniikkataitojen vuoksi. Parhaiten sähköistymistä siis edistää palvelu, jossa vastaanottaja itse pystyy määrittelemään, haluaako vastaanottaa viestinsä ja laskunsa sähköisesti vai paperilla, Savolainen toteaa.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 77 prosenttia on mahdollistanut kuluttaja-asiakkailleen asioinnin internet-sivujen välityksellä. Järjestöissä osuus jäi 58 prosenttiin.

- Ehkä suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kuntia ja järjestöjä voisi kannustaa rohkeammin sähköistymään. Mitä helpommaksi esimerkiksi sähköisten laskutuksen käyttöönotto tehdään, sitä matalampi on kynnys. Itella Information tekee yhteistyötä yli 100 suomalaisen ohjelmistotalon kanssa, jotta organisaatiot pystyvät sähköistymään helposti ja sujuvasti, Savolainen rohkaisee.

Itellan aiemman tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat sähköisen asioinnin positiiviseksi. Mieluiten suomalaiset vastaanottaisivat sähköisesti esimerkiksi kuitteja, tiliotteita, laskuja ja palkkalaskelmia. Toisen suositun kohteen muodostivat varallisuuteen liittyvät viestit, kuten rahastolaskelmat ja muut sijoitusaineistot, takuutodistukset sekä vakuutusasiakirjat. Kolmantena merkittävänä käyttökohteena pidettiin reseptien, hammaslääkärikutsujen laboratoriotulosten ja muiden terveyttä koskevien viestien vastaanottoa ja arkistointia sekä verotukseen, rakennuslupiin, päivähoitopäätöksiin, opiskelupaikan vahvistukseen ja muihin viranomaispäätöksiin liittyviä viestejä.

Tutkimuksen toteuttanut Market-Visio haastatteli yrityksiä ja organisaatioita, jotka lähettävät kirjeitä enimmäkseen kuluttajille.